Suurista laivojen metaanikaasupäästöistä uutisoi Helsingin Sanomat. Syynä lehden mukaan on sekä valvojien että säädösten puuttuminen (HS 5.11.2021).
Julkaisen lehtiuutisen johdosta aihetta sivuavan artikkelini tuoreeltaan, koska sellainen sattui olemaan lähes valmiina.
Mitä olisi hyvä tietää metaanikaasusta
Hiilipäästöjen torjunta on avannut autonvalmistajille miljardien eurojen mahdollisuuden. Suuret autonvalmistajat ovat keskenään sopineet, että sähköauto on paras ratkaisu. Eri asia on, oko se paras valinta, millä voi alittaa EU:n nimissä ja autonvalmistajien luvalla yhdessä asetetut päästörajat. Keskinäinen sopu antaa sähköauton valmistajille parhaan taloudellisen tuloksen kenties vain sen takia, koska se estää muunlaisten kuin sähköllä kulkevien autojen aiheuttamaa kilpailua. Jos nämä tosiaan ovat lähtökohdat, on syytä epäillä, ovatko sähköautot sittenkään paras ratkaisu alentaa ilmastopäästöjä.
Vähäiselle huomiolle jäänyt energiavaihtoehto on biokaasu. Myös biokaasuauto alittaisi EU:n päästörajat. EU on kuitenkin sorsinut biokaasuautoa, koska päästöjä on lasketaan maakaasun eikä biokaasun mukaan. Siksi kaasulla kulkevien autojen valmistus uhkasi välillä loppua.
Olisiko biokaasun valinta aito ekoteko?
Ajan 12 vuotta vanhalla bensa-autolla ja autonvaihto on vastassa. On alkanut kiinnostaa biokaasulla kulkeva auto. Lähimmät kaasun tankkausasemat ovat kuitenkin kaukana - toistaiseksi? Onko ylipäänsä oma auto enää järkevä valinta, kun kilometrejä näyttää kertyvän alle 10 000 vuodessa? Oma auto on kuitenkin välttämätön haja-asutusalueella, jos täällä aion jatkaa elämistä.
Siitä on kauan, kun opiskelin yliopistossa alimman arvosanan kemiasta. Valtaosa tästä vähästäkin tiedosta on unohtunut. Tosin silloin ei kai opettettu maakaasun ja biokaasun eroja. Ei ymmärretty sitä, että monet kaasut ovat kasvihuonekaasuja. Ei edes tiedetty, mitä kasvihuonekaasu tarkoittaa. Olen yrittänyt paikata tietojani, mutta väärinkäsityksiä on varmasti jäljellä.
On niin, että EU on asettanut autotehtaille mallistokohtaiset keskipäästötavoitteet? Niihin vedoten kansalaisille uskotellaan, että vain sähköauto voi olla ilmastoystävällinen. Mainostetaan jopa täysin fossiilittomasti kulkevia autoja. Ihmiset ovat alkaneet uskoa, että lupaus on totta. Mutta eihän se ole mahdollista.
Eihän sähköautokaan ole niin ilmastoystävällinen, että sen päästöt ovat tasan nolla, kuten julistavat monet mainokset ja jopa uutistekstit. Niin kauan kuin on lupa käyttää sähkön tuottamiseen myös turvetta ja kivihiiltä tai Puolasta ja Venäjältä johdetaan maahamme hiilellä tuotettua sähköä, Suomessa myös jokainen sähköauto on ilmastonpilaaja ainakin jossain määrin. Ei vihreää sähköä - eikä tietysti syntytavaltaan likaistakaan sähköä - voi erottaa toisistaan. Senkin takia vihreän sähkön mainokset ovat kuluttajan harhauttamista.
Mikä olikaan kasvihuoneilmiö
Sekä hiilidioksidi että metaani ja myös eräät muut kaasut päästävät auringonvaloa ilmakehän läpi maan pinnalle. Sitten paahteelle alttiit tummat kohteet lämpiävät. Nämä vuorostaan lämmittävät ilmaa.
Enää lämpö ei karkaa maapallolta läheskään yhtä herkästi kuin entisaikaan. Ilmakehän lisääntynyt hiilidioksidi, metaani ja eräät muut kaasut muodostavat aikaisempaa suuremman esteen lämmön haihtumiselle. Koska nämä kaasut toimivat samalla periaatteella kuin kasvihuoneen lasit, siitä nimi kasvihuonekaasu.
Mitä biokaasu on
Sekä biokaasu että maakaasu ovat kemialtaan samaa metaania, siis samanlaista vedyn ja hiilen kemiallista yhdistettä. Molemmissa on myös epäpuhtauksia. On kuitenkin oltava tarkkana, puhutaanko bio- vai maakaasusta. Kun metaania palaa, sen vety palaa vedeksi. Loput metaanin energiasta vapautuu, kun metaanin hiili palaa hiilidioksidiksi. Sitä palamistuotetta, joka on vettä, pidetään harmittomana. Sen sijaan hiilidioksidi on merkittävin ihmisen lisäämä kasvihuonekaasu, koska sitä syntyy monesta lähteestä ja paljon. Metaanin palaessa hiilidioksidia syntyy varsin vähän verrattuna muihin polttoaineisiin, mutta syntyy kuitenkin.
Biokaasun ja maakaasun synty ovat erilaiset. Kun palaa maakaasu, jota meille johdetaan kaukaa Venäjältä, silloin poltetaan muinoin maakerrosten uumeniin varastoitunutta maakaasuksi nimettyä metaania. Koska maakaasu, öljy, kivihiili ja turve ovat syntyneet eliöistä ja kasveista kauan sitten, niitä kutsutaan fossiilisiksi energialähteiksi. Puhdas biokaasu, vaikka se on kemiallisesti samaa kuin fossiilinen puhdas maakaasu, syntyy myös eloperäisestä aineksesta, mutta ero on siinä, että biokaasua syntyy parhaillaan. Siksi biokaasua ei luokitella fossiiliseksi.
Vaikka myös maakaasu on muihin polttoaineisiin verrattuna varsin ilmastoystävällistä, tapahtuu kaasuvuotoja kallioperää ja maakerroksia porattaessa tai johdettaessa kaasua putkistoissa tuhansia kilometrejä. Joka tapauksessa maakaasun käyttö lämmittää ilmastoa, oli se karkuun päässyttä metaania tai metaania, jota on poltettu.
Metaanin ja hiilidioksidin haittojen vertailua
Ilmaan päässyt metaani, on se sitten maakaasua tai biokaasua, on myös kasvihuonekaasu. Metaani tosin hajoaa ilmaan jouduttuaan, mutta hajoamiseen kuluu noin 12-14 vuotta. Ilmakehän metaanipitoisuus on tätä nykyä reilusti kaksinkertainen teollistumisen aikaa edeltävään tasoon verrattuna. Hiilidioksidi tosin säilyy ilmakehässä monin verroin kauemmin kuin metaani. Metaani on hiilidioksidiakin pahempii kasvihuonekaasu siitäkin huolimatta, vaikka sen määrä ilmakehässä on paljon pienempi kuin hiilidioksidin.
Miten biokaasua syntyy
Mitä biokaasulla ja maakaasulla kulloinkin tarkoitetaan, se usein määritellään harhaanjohtavasti. Tämä taitaa johtua siitä, että halutaan parantaa maakaasun mainetta biokaasun kustannuksella. Molemmat kaasut ovat käyttökelpoisia ja tehokkaita polttoaineita. Ero on ympäristöhaitoissa.
Eloperäisen aineksen viipyessä hapettomissa kosteissa oloissa, kuten riisikasvin jätteet riisipelloilla, märehtijöitten ulosteet niiden suolistossa ja lantaloissa tai jätteet kaatopaikoilla sekä luonnon kosteikoilla, soilla ja vesistöjen pohjassa, silloin vapautuu ilmaan biokaasua. Näistä päästöistä 2/3 on ihmiskunnan aikaansaannosta, joskin arviot vaihtelevat melko paljon. Samantapaiset kaasun syntyprosessit ovat toimineet myös miljoonia vuosia sitten, mutta suuremmassa mitassa, koska silloin oli nykyistä paljon lämpimämpiä ilmastojaksoja. Niinä aikoina on syntynyt myös kivihiili. Merien pohjakerroksissa ja ikirouta-alueitten maaperässä on metaanista edelleen suuria määriä sitoutuneena kiinteään olomuotoon metaanihydraatteina.
Onko kestävää kehitystä, jos maakaasun asemasta tuotetaan biokaasua?
Tankkauspaikoille tulisi asentaa eri tankit bio- ja maakaasulle. Jos tankkaa maakaasua, tämä vesittää sitä ympäristötekoa, joka saavutetaan biokaasun myynnillä. Tankkausaseman, joka myy kaasua, pitäisi tietysti oman etunsa vuoksi pyrkiä myymään paljon, joten sen etu ei ole asettaa biokaasun myyntiä etusijalle, jollei yhteiskunta aseta sille houkuttimia.
Maakaasuhan ei ole ympäristöongelma silloin kun sen annetaan olla maakerroasten alla ja luonnon omissa säilöissä. Sensijaan ne ainekset, joita mikrobit käyttävät ravintonaan, kannattaisi hyödyntää biokaasuna ennenkuin biokaasu vapautuu ilmaan. Onko se vain tekninen ongelma, jonka ratkaiseminen laajassakin mitassa on mahdollista?
Biokaasun tulevaisuuden näkymät
Biokaasun tuotanto voitaisiin yhdeksänkertaistaa Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Vaikkei arvio olisi hyvin perusteltu, ennustetta kannattaa verrata tuulimyllyjen voittokulkuun. Monta vuotta tuulimyllyjäkin ilkuttiin, mutta nyt ne kannattavuudellaan päihittävät ydinvoimaloita: sama energiamäärä, minkä ydinvoimala tuottaa, voidaan tehdä tarpeeksi monella tuulimyllyllä, mutta halvemmalla kuin ydinvoimalassa.
20 vuotta sitten ostin aloittelevan tuulimylly-yhtiön osakkeita. Siitä lähtien olen maksanut sähkölaskuni tuulisähköstä. Alkuvuosina tämä oli minulle eettinen valinta ympäristön hyväksi, mutta jo monta vuotta osakkuussähkö on ollut myös edullista. Pitäisikö minun nyt pestautua myös biokaasuyhtiön osakkaaksi ja edistää sitä kautta vihreän energian tuotantoa?
Biokaasun käyttö olisi huomattava ilmastoteko myös siinä tapauksessa, jos sitä keräämällä pystytään vähentämään kaasun purkautumista kasvihuonekaasuksi. Karjan ruokintaakin säädellään tavoitteena nautojen suoliston niukemmat biokaasupäästöt. Olisi valtava ekoteko, jos kehitettäisiin edullinen menetelmä, jolla maapallon riisinvilely saataisi biokaasupäästöttömäksi. Olisiko vielä parempi, jos syntyvä biokaasu korvaisi ilmastolle vahingollisia energialähteitä? Tietääkseni riisinviljelyä on kehitetty siten, ettei tarvita aikaisemmassa määrin seisovaa matalaa vettä, jotta lietteestä ei vapaudu ilmaan suuria määriä biokaasua. Toki tärkeä peruste saattaa olla myös veden säästyminen.
Tuleeko päästöttömästä bensasta vihreä vaihtoehto?
Kehitteillä on sähköpolttoaineiksi kutsuttuja polttoaineita. Niitä valmistettaisi puhtaista hiilidioksidista ja vedestä sähköenergian avulla. Se auttaisi Suomea toteuttamaan lupauksensa puolittaa liikenteen kasvihuonepäästöt vuoteen 2030 menessä ja painamaan ne nollaan vuonna 2045.
Helsigin Sanomat(2.1.21) väittää, että sähköpolttoaineet ovat kannattavia sitten, kun fossiilittoman sähkön tuotanto kasvaa vielä lisää ja sähkön hinta laskee. Lehti kertoo myös, miten sähköpolttoaineesta luodaan imagoltaan vihreää. Ensin etsitään markkinoilta fossiilitonta sähköä sähköpolttoaineen valmistukseen. Sehän tietysti on silloinkin pois muilta vihreän sähkön käyttäjiltä. Mutta näinhän huijaa sähköauton 0-päästöjen logiikka. Tulossa ei siis ole parannusta polttoaineen kasvihuonekaasujen päästöihin. Mikäli halutaan vähäpäästöistä polttoainetta, silloin on panostettava päästöttömän sähkön tuotantaantoon. Sieltä on saatavissa aitoja tuloksia.
Sähköpolttoaineen valmistukseen etsitään ne harvat laitokset, joiden sivutuote on ylimääräinen puhdas hiilidioksidi, mikä menisi hukkaan. On myös olemassa laitoksia, mistä saisi jonkin verran ylijäämävetyä. Ne kannattaa hyödyntää. Kun näin tapahtuu, siltä osin sähköpolttoaine olisi valmistettu ilman päästöjä - oikeasti. Lisää puhdasta vetyä täytyy kuitenkin tehdä pilkkomalla vesimolekyylejä, mutta sellainen kuluttaa paljon sähköä. Myös suoraan autojen polttoaineena, erityisesti raskaan liikenteen osalta, vety kevyenä olisi erinomainen polttoaine.
Jotta sähköpolttoainetta voidaan rehellisesti mainostaa vihreänä, valmistuksessa käytetyn sähkön tulee olla vihreää. Suomessa sellaista on varsinkin tuuli- ja aurinkovoimalla tuotettu sähkö sekä vanha vesivoima ja ydinvoimasähkö. Polttoaineen vihreys riippuu näinolleen siitä, onko sen valmistuksessa käytetty energia vihreää. Ei tuulimyllyjä voi kutenkaan loputtomasti lisätä. Ne meluavat, häiritsevät näkymiä, niihin törmää lintuja ja monella muulla tavalla ne alentavat ympäristön arvoa. Eikä aurinkopanelejakaan voi loputtomast lisätä.
Kuitenkin minkä hyvänsä tuotteen julistaminen vihreäksi on kuluttajien harhauttamista niin kauan kuin se valikoidaan vastaavan ei-vihreiden tuotteiden joukosta. Käytännössä käy aina niin, että kun joku valitsee vihreän, siis ekologisen eli päästöttömän tuotteen, joku toinen joutuu päästöttömästä luopumaan. Nollasummapeli toteutuu vääjäämättä.
Sähköpolttoaineiden kehittelijät perustelevat tutkimustyötään, että se on pilottihanke. Siihen halutaan yhteiskunnnalta avustuksia, jotta päästötöntä polttoainetta olisi tarjolla sitten, kun oikesti vihreää halpaa sähköä on riittävästi käytettävissä.
Miten biokaasua voitaisi tuottaa?
Biokaasua on tuotettu jäteveden puhdistamoilla jo kymmeniä vuosia ja otettu hyötykäyttöön. Myös kaatopaikoilla on jo pitkään kerätty siellä syntyviä kaasuja ja niitä on poltettu ilman, että syntyvää lämpöenergiaa hyödynnettiin. Näin vähennettiin kaatopaikkojen syttymisvaaraa. Tunnettu on maatilan biokaasuri, joka on toiminut Laukaan kunnassa yli 20 vuotta.
Jo pitkään omakotitalojen pihoissa on ollut kompostoreita, joissa pieneliöt rakentavat biojätteestä multaa. Pitkälti samoilla periaatteilla kompostorin tapainen laite voisi tuottaa biojätteestä mullan ohella myös biokaasua, kun jätteen kosteus pidetään sopivana ja estetään kompostoriin hapen pääsy.
Kompostimulta ei ole ongelmajäte. Biokaasu voi sensijaan syttyä ja jopa räjähtää. Jos valmistettua biokaasua karkaa ilmaan enemmän kuin sitä onnistutaan ottamaan polttoaineeksi, ilmastosuojelun kannalta on otettu takapakkia. Hajuhaittoja ja haittabakteereja voisi olettaa syntyvän, mutta niitähän tuottavat myös kompostorit, jollei niitäkin hoideta oikein.
Saattaa helposti löytyä keinoja, kuinka jokakodin pienmädättämöt tuottaisivat turvallisesti biokaasua. Biokaasu pitäisi pakastimen kyllin kylmänä siinä missä kaasupullossa tuotu kaasukin. Lisäksi se korvaisi kesämökin aurinkopanelit silloin, jollei aurinko paista tarpeeksi. Varmaan säät vaikuttavat, kuinka nopeasti biokaasua syntyy; useimmat kaasua tuottavat mikrobit hyötyvät kohtuulämmöstä.
Ympäristöuhkat
"Biokaasu olisi oivallinen polttoturpeen korvaaja." Näin kirjoitti emeritusprofessori Veli Pohjonen (HS 4.10.20) Hänen ideana lehtien mukaan on ollut, että biokaasua voisi tuottaa kaikesta vihreästä biomassasta. Sellaisen biomassa kasvattamiseen otollisia alueita voisi löytyä turpeennoston loputtua jätesoilta. Syntyisi kuitenkin kilpailua lintukosteikkojen rakentamisen ja kaasuntuotannon kesken. Vai olisivatko nämä hankkeet yhdistettävissä?
Vesittääkö biokaasun valmistuksen yhteydessä biokaasun karkaaminen sitä työtä, mitä on tehty estämään hiilipäästöjä ilmakehään. Kumoaako karkuun päässyt biokaasu sen, mitä ilmaston hyväksi voitetaan, kun luovutaan turpeenpoltosta? Saadaanko tilalle kenties turvettakin vahingollisemmat seuraukset? Pitää olla mielessä, että biokaasu on tehokas kasvihuonekaasu pieninäkin pitoisuuksina.
Tuntuu selvältä, että jos biokaasun tuotanto lyö itsensä läpi, tarvitaan tiukat säännöt, ettei aiheuteta biokaasun tuotannolla ja keräilyllä ympäristövahinkoja. Miten ympäristösuojelu vaikuttaisi biokaasun kannattavuuteen? Jos suinpäin rynnätään tuottamaan suuressa mitassa biokaasua, voi käydä kuten Talvivaaran kaivoksen alkuvaiheissa, kun ei oltu kylliksi varauduttu poikkeuksellisen runsassateisiin sääjaksoihin. Sen takia laajat vesistöalueet saastuivat ja kaivoksen johtoa päätyi oikeuteen syytettyinä ympäristörikoksista.
julkaistu 6.11. 2021
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti